VOIKO VAATIMINEN LISÄTÄ IHMISTEN HYVINVOINTIA TYÖSSÄ?

Jaksamisen parantaminen/uupumisen ehkäisy on jo viimeisen kymmenen vuotta ollut aihe, jota käsittelemme sekä henkilöstön  että esimisten valmennuksissa.

Yle uutisoi tänään, miten uupumiseen on  työpaikoilla alettu reagoida mm. hyvinvointipalveluita lisäämällä.  Vaikka ilmiö on erittäin positiivinen, tässä on myös vaara, että työpaikalle lisätään puuhastelevaa mukavuuden tunnetta ja uupumusta aiheuttavat tekijät eivät työyhteisöstä poistu. Tässä artkkelissa kerron kaksi käytännön esimerkkiä omista asiakkaistani, miten valmennuksessani ollut johtaja on onnistuneesti vähentänyt työssä jaksamisen ongelmia ja ehkäissyt uupumista vaatimalla henkilöstöltään enemmän.

ESIMERKKI 1: Ihminen haluaa tehdä työnsä hyvin - usein oman...

Lue lisää...

TESTAA, MITEN TUNTEET VAIKUTTAVAT TOIMINTAKYKYYSI

Ilo, arvostus ja yhteys toisiin ovat hyvinvoinnin ja onnistumisen edellytys. Sen takia myönteisten tunteiden ylijäämä pitää huolta tyytyväisyydestämme, ihmissuhteistamme sekä hyvinvoinnistamme. Toinen tutkimuksissa havaittu merkittävä asia on suhdeluku myönteisten ja kielteisten koettujen tunteiden välillä.

Esimiehenä sinun tapasi ajatella vaikuttaa vahvasti myös henkilöstösi ajattelumalleihin. Millaisen ympäristön sinä haluat omalle vastuualueellesi rakentaa? Tehtävänäsi esimiehenä on auttaa henkilöstöäsi suhtautumaan myönteisesti siihen, mitä haluatte yhdessä saavuttaa. Tämän yksinkertaisen arvioinnin avulla selvität, miten tunteesi vaikuttavat aikaansaamiseesi.

POSITIIVISUUDEN SUHDELUVUT, JOTKA TOIMIVAT NIIN YKSILÖTASOLLA, PARISUHTEISSA KUIN TYÖTIIMEISSÄKIN.

Tarvitsemme kaikkia tunteita....

Lue lisää...

KUN HYVIN PALAUTUVA UUPUU

Nyt on itsekin testattu Firstbeat hyvinvointianalyysin kuntotaso-ominaisuus! Kuvassa tuloksia.

Kuntotason mittaus

Tärkeämpää minulle kuitenkin hyvinvointianalyysissä on säännöllinen kokonaiskuormituksen seuranta. Minulle kävi toissa syksynä niin, että treenasin vähän liian kovaa ja liian paljon. Kuvittelin silloin olevani ikuisesti "hyvä palautuja". (ks. tammikuun 2017 mittaustulos kuvasta) Mutta kukaan meistä ei ole automaattisesti aina hyvä palautuja yhden mittauskerran perusteella.

Marraskuussa 2017 kun ensimmäinen heikko tulos hyvinvointianalyysistä tuli, niin mitään stressin oireita ei ollut näkyvissä: ne tulivat vasta 2-3kk kuluttua-lievänä.

Eli jos sinulla on stressin oireita: esim. uniongelmia, infektioherkkyyttä, väsymystä, mielialamuutoksia muistihäiriöitä, keskittymiskyvyn puutetta, muutoksia nautintoaineiden käytössä,...

Lue lisää...

FIRSTBEAT HYVINVOINTIANALYYSISSA NYT LABORATORIOTARKKA KUNTOTESTAUS

Oletko nähnyt, kun kestävyysurheilijoita testataan laboratoriossa? Tai oletko ehkä itse osallistunut joskus kuntotestaukseen?

Olen itse ollut laboratoriossa ns. "mattotestissä" useita kertoja, kun harrastin nuorempana ampumahiihtoa. Nämä olivat tärkeitä päiviä, kun sain tietää, oliko harjoittelu purrut toivottavalla tavalla. Mutta voin kertoa, että happinaamari päässä kiihtyvällä tahdilla rullaavalla matolla huohottaminen ei ollut mitään kovin miellyttävää puuhaa. Lisäksi harmitti, kun matto vei voiton joka kerta! ;-)


Hyvä aerobinen kunto eli kansanomaisemmin kestävyyskunto (VO2max) on tärkeää paitsi huippu-urheilijoille myös meille kaikille, sillä hyvä hapenottokyky on terveytemme kivijalka. Aerobinen kunto on yhteydessä parempaan terveyteen ja työkykyyn sekä alhaisempaan kuolleisuusriskiin....

Lue lisää...

MIKSI KUNTO EI KEHITY VAIKKA TREENAAN?

Hyvinvointianalyysin palautekeskusteluissa nousee esiin usein kaksi keskeistä haastetta kuntoilussa. Säännöllisestä harjoittelusta huolimatta kunto ei parane tai vielä ikävämpää, suorituskyky heikkenee. Hyvinvointianalyysi paljastaa tyypilliset virheet harjoittelussa.

MIKSI KUNTO EI KEHITY VAIKKA TREENAAN?

Analysoitaessa Hyvinvointianalyysin avulla liikuntasuoritusten kuormittavuutta havaitaan kaksi yleistä syytä miksi kunto ei kehity harjoittelusta huolimatta. Hyvinvointianalyysin harjoitusvaikutus kertoo liikuntasuorituksen vaikutuksen liikkujan kuntoon. Mitä paremmassa kunnossa kuntoilija on, sitä rasittavamman liikuntasuorituksen hän tarvitsee saadakseen kuntoa kehittävän vasteen kehoonsa.

Kaksi yleistä havaintoa Hyvinvointianalyysin tuloksissa on, että liikuntasuorituksissa harjoitusvaikutus jää toistuvasti joko liian matalaksi tai päinvastoin,...

Lue lisää...

MITEN PALAUTUA PAREMMIN KIIREEN KESKELLÄ?

Tämä kirjoitus on alunperin julkaistu Firstbeatin verkkosivuilla.

Kirjoittaja Satu Tuominen Firstbeatilta on kouluttanut Annen Firstbeat Hyvinvontianalyysin saloihin.

Miltä kuulostaisi omistaa taikasauva, jolla voisit taikoa itsesi rentoutuneeksi nopeasti missä ja milloin vain, tai ase, jolla taistella onnistuneesti stressiä vastaan? Onnittelut! Sinulla on sellainen, ja kannat sitä jatkuvasti mukanasi – nimittäin aivohermoasi nimeltä vagushermo.

Vagushermo on parasympaattisen eli kehoa rauhoittavan hermoston tärkein hermo. Se ulottuu aivorungosta kehon kaikkiin tärkeisiin elimiin, kuten sydämeen, keuhkoihin ja suolistoon, vaikuttaen siten laaja-alaisesti terveyteemme. Vagus tulee latinankielisestä sanasta vaeltaja juuri siksi, että se kiertää ympäri kehoa. Suomeksi vagushermoa kutsutaankin kiertäjähermoksi.

Vagushermo on kehomme palautumisjärjestelmän...

Lue lisää...

AIKAANSAAMISEN VAIKEUS: MUUTAMIA FAKTOJA AJANKÄYTÖSTÄ TYÖELÄMÄSSÄMME

Tuntuuko sinusta, että töitä on enemmän kuin ehdit päivän aikana tehdä? Suunnitteletko ajankäyttösi, mutta et ehdi tehdä suunnittelemiasi asioita?

MUUTAMIA FAKTOJA AJANKÄYTÖSTÄ:

Tilastojen valossa siis keskimäärin 8 tunnin työpäivästä keskiverto työntekijä käyttää varsinaiseen työhönsä 4 tuntia 20 minuuttia!

Silti hän on lähellä uupumusta. Monet jäävät sitten...

Lue lisää...

MIKÄ ESTÄÄ ESIMIESTÄ PUUTTUMASTA TYÖPAIKAN RISTIRIITATILANTEESEEN?

Huomisen valmennusryhmäni teemana on työpaikan ristiriidat ja konfliktien ratkaiseminen. Tiedossa siis hikiset treenit! Tavoitteena on harjoitella tilanteita, jotta ne on helppo huomata ja kynnys tarttua tilanteeseen madaltuu.

Ristiriidat ja konfliktit ovat osa työpaikan arkea varsinkin silloin, kun puuttumiskynnys esimiehen mielestä hankalaan (ihmisiin liittyvään) tilanteeseen on korkealla. Ristiriitojen ratkaisemiseen on teknisesti olemassa selkeät sapluunat ja mallit, jotka suurin osa esimiehistä kyllä tietää. Miksi silti emme aina puutu, vaikka näemme mitä tilanteesta on kehkeytymässä?

Olen ollut selvittelemässä näitä vaikeita solmuja työpaikoilla ulkopuolisena tahona siinä vaiheessa, kun tilanne on paisunut mahdottoman tuntuiseksi ja luottamus jo kaikonnut työyhteisöstä. Tällaisen tilanteen hintalappu työn tuottamattomuudessa on valtava! Miksi...

Lue lisää...

PALAUTUMINEN AUTTAA JOHTAJAA MENESTYMÄÄN

Näin kesäloman kynnyksellä on syytä suunnata katse palautumiseen. Vaativissa työtehtävissä erinomainen suoriutuminen päivästä toiseen vaatii hyvää palautumiskykyä. Onnistuneessa palautumisessa kyse on taidosta – eli voit kehittyä taitavaksi palautujaksi, kun kiinnität huomiota tiettyihin asioihin.

 Hyvän palautumisen avain on riittävä nukkuminen. Palautumisen ja kuormittumisen suhdetta on helppo seurata juuri päivitetyn Firstbeat-hyvinvointianalyysin raportista. Tässä artikkelissa kerron esimerkkitapauksen avulla, mitä kannattaa huomioida, kun haluat optimoida palautumisen ja rasituksen suhdetta.

ESIMERKKI "HYVINVOIVASTA" JOHTAJASTA

Otetaan tähän palautumisen artikkeliin esimerkki elävästä elämästä. Kyseessä on 50-vuotias mies, joka harrastaa paljon sekä hyöty- että kuntoliikuntaa. Hän...

Lue lisää...

BUSINESS COACHING - HYÖTYÄ ESIMIEHILLE TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEEN

Konsulttitoimisto Chiumenton gallupissa haastateltiin yli sataa yritysjohtajaa. Tarkoituksena oli selvittää, keneltä tai mistä yritysjohtajat hakevat tukea tai neuvoa omille päätöksilleen. Peräti 60 % kyselyyn vastanneista johtajista kertoi kysyvänsä neuvoa puolisoltaan tai partneriltaan. Yritysjohtajat konsultoivat yrityksen johtamiseen ja päätöksentekoon liittyvissä kysymyksissä mieluummin puolisoitaan kuin esimerkiksi hallituksen jäseniä. Tyypillisesti syynä tähän pidettiin puolison riippumattomuutta yrityksen tilanteeseen.  Puolisolta sai lisäksi näkemyksiä siitä, millaisia inhimillisiä vaikutuksia päätöksestä voi seurata ympäristöön.

(Pekka Järvinen, Ammattina esimies 2013)

Johtajana olen tosi yksin.

Olen entistä ahdistuneempi siitä, ettei ole ketään kelle puhua. Jos kerron, että...

Lue lisää...
1 2
Close

50% Complete

Two Step

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.